Viime viikolla pääsimme viimeinkin aloittamaan kauan odotetun arkitottelevaisuuskurssin Minnin kanssa. Suurin ongelmammehan on ollut kontaktin katoaminen hiemankin oudommissa paikoissa ja tilanteissa ja kurssille lähdettiin lähinnä sillä ajatuksella, että sieltä saataisiin eväitä kontaktin parempaan löytymiseen ja säilymiseen. Kaksi kertaa on nyt kentällä käyty ja ihan suhteellisen lupaavalta näyttää sen suhteen, että edistystäkin tapahtuisi. Eilen toisella koulutuskerralla Minni jo jaksoi keskittyä suhteellisen hyvin omiin harjoituksiinsa ja toistoihin eikä vain tuijotellut toisten perään. Osansa tietysti oli silläkin, että meillä on ollut todella hyvät ja kiinnostavat eväät matkassa. Mielenkiinnon herättäjinä ja palkintoina onnistuneista suorituksista on käytetty juustoa, mureaa kanaa ja lohta, kaikki Minnin ykkösherkkuja.

Kurssin lopussa olisi mahdollista suorittaa pieni testi perusasioista ja jos tulevilla kerroilla tapahtuu yhtä nopeaa edistymistä niin saatammepa uskaltautua jopa kokeilemaan sen tekemistä. JOS vain saan kontaktin ja mielenkiinnon pidettyä jatkossakin koulutustilanteessa lähistöllä pyörivien koirien sijaan.

Toissa viikonloppuna kävimme tapaamassa myös Tyttiä, joka oli parissa viikossa kasvanut huomattavasti ja muistutti jo käytökselläänkin olevansa collie. Tässä pari kuvaa, lisää Tytistä myöhemmin, kun ehdin paremmin paneutua asiaan.

Minni vietti mummulassa 2-v syntymäpäiväänsä ja sai sen kunniaksi kakun, jota ei sitten kukaan muu saanut maistaa tippaakaan.