Onhan meillä tuossa naapurissa tuo yksi kaverikin, mummon seropi-poika Saku. Minni pääsi pian kotiutumisen jälkeen jo tapaamaan poikaa, mutta silloin ihan alkuun hieman ujosteli, kunnes sitten muutaman päivän paikkoihin tutustuttaan meni oma-aloitteisesti tekemään tuttavuutta. Sakun kanssa olisi tosi ihanaa leikkiä enemmänkin, mutta ongelmana on se, että tuota vanhempaa ei uskalla laskea irti. Muutaman kerran joskus yritimme, MUTTA kun mummo on aina pitänyt tuon joko hihnassa tai ketjussa niin siihen ei sitten tahdo saada minkäänlaista kontrollia vaan se lähtee kuin salama. Ja pentu tietysti painuisi perään. Jahka tarha joskus valmistuu niin tuonne sitten voi noita laittaa välillä keskenään leikkimään. Minni pysyy pihassa irti ollessaan aina lähettyvillä, mitä nyt joskus pinkoo naapurin puolelle tuonne kopille, mutta olen aina ottanut sen välittömästi kiinni, jos omin luvin on sinne menty. Tuo hihna on vielä aina kiinni pannassa siitä syystä, että meillä on irtiolokoulutus kesken ja sen päälle on helppo tallata, jos koira meinaa karata vääriin paikkoihin - tai leikkii liian rajusti lasten kanssa.

Tässä PUHDAS tyttönen mummon pihalla kopin alla temmellettyään...